29. maaliskuuta 2015

"Stay awhile and listen..."

Aika katoaa mystisesti, siitä on varmaan kymmenisen vuotta, kun oon pelannu Diablo II. Pelattiin tässä siis perjantaina kavereiden kanssa sitä, oli erittäin hauskaa pelata pitkästä aika kysseistä peliä. Se on nimittäin ollut mun yksi suosikki peli pienenä. Ja nyt useamman tunnin pelaamisesta syntyikin hinku pelata se läpi. Alunperin meillä oli tarkoitus pelata se kaveriporukalla läpi, mutta sitten tuli hieman mutkia matkaan niin pelattiin eka ja hieman tokaa actiä. Tämän peli session takia sitten ehkä hankin myös sen  Diablo III, jonka perään olen haikaillut kun Matti pelaa sitä.

Mutta mitäs muuta, olen työharjoittelussa palkattomana koulun ohella eräässä paikassa, josta voi tulla mulle mielenkiintoinen kesätyö. Stressasin kovasti tätä työharjoittelua, mutta nyt kun siellä on ollut jonkin verran niin stressi on hävinnyt. Samoin opinnäytetyö valmistui, sekin tiputti stressi tasoa. Oon ilonen, että mun stressi on vähentynyt, mahakin on heti ollut paremmassa kunnossa kun stressi on vähentynyt. Stressailin noiden kahden isomman asian ohella myöskin kaikellaista muuta, mutta onnekseni kaikki ovat pikku hiljaa sutviutuneet paikoilleen.
Ensiviikostakin kun selviäisi niin sitten saisi huokaista jakson päättyessä ja vanheta perjantaina. Jakso vaihtuu koulussa tulevan viikon jälkeen, sitten voikin sanoa että viimeinen jakso opiskelijana. Ainakin hetkeksi. Pitäis muka taas valmistua, kolme vuotta on mennyt ihan liian nopeesti, tuntuu kuin siitä ois ikuisuus kun otin vastaan vaatetusompelijan paperit. Mutta tuosta merkonomi touhusta saan kyllä yleishyödyllisen ammatin. Jotenkin uskon tässä vaiheessa, että sitä en tee lopun elämääni ja se ei myöskään ole minun se intohimotyö. Ei asiakaspalvelijana eikä taloustoimisto töissä. Mutta kyllä sitä hetken tekee työtä jota sietää ja pitää tietyllä tasolla mielekkäänä. Samallapa saan miettiä, että mitä sitä haluan tehdä. Harmikseni olen kadottanut intohimon ammattia kohtaan, joka oli mulle joskus kaikki kaikessa. Joskus sitä haaveili asioista joita haluaisi toteuttaa, mutta kun nykyään realistina ajattelee liikaa sitä, että miten tässä suomen maassa nyt pärjäis hyvin ja vois elää keskiverto elämää. Ottamatta liian isoa riskiä.



27. maaliskuuta 2015

Spraymaali on mun ratkaisu kaikkeen.

Tein tässä pienen projektin, maalailin tässä peilinkehykset ja "kenkätelineen" spraymaalilla. Meillä on tässä kerrostalossa sellainen mattojen tuuletusparvi joten eksyn sinne satunnaisesti maalailemaan pyykkitelineen päälle. Tällä kertaa kohteena oi äidiltä saatu peili ja kirpparilta löydetty kenkäteline. Onnekseni äidiltä saadussa peilissä oli irrotettava kehys, joten maalaaminen oli paljon helpompaa. Samoin myöskin löytämäni kenkäteline oli purettava. Olin monesti pohtinut hankkivani sellaisen kankaisen telineen, mutta en koskaan viitsinyt hommata sitä. Kun oli nähnyt, että se voi huonolla tuurilla menettää muotonsa ja sitten sen siistinä ylläpitäminen olisi vaikeampaa kuin tämän minkä minä löysin. Se on muovia ja ritiläinen niin kaikki hiekka ja lika on helposti tuon ansiosta siistittävissä. Peiliin pitäisi vielä laittaa uusi ripustin naru jossain vaiheessa, mutta nyt alkuun se saa levätä tuossa lattialla, kenkälaatikko kasan vierellä.

Joku päivä tässä voi tulla myöskin toista DIY postausta, koska olen leikellyt ja laittanut valmiiksi uusia suspendereita. En ole vain saanut ompelukonetta kaapista ja tahtoisin tehdä vielä lisää uusia suspendereita niin ajattelin että ompelisin myöskin ne kaikki sitten kerralla. Pitäisi vain käydä hieman kiertelemässä lisää kirppareita ja löytää käytettyjä henkseleitä joiden solkia sitten hyödynnän näissä suspendereissa. Mutta nyt ei ole ollut hirveästi aikaa kun on ollut harjoittelua koulun ohella eräässä työpaikassa ja sitten piti saada tässä opinnäytetyö valmiiksi. Olen niin onnellinen että se on valmis ja jäljellä siitäkään ei enää ole kuin esitys ja työn korjaaminen.







9. maaliskuuta 2015

Annie is such a nerd

Annie sai vihdoin oman läppärinsä, tämän saatuaan  minuakin alkoi innostamaan pitkästä aikaa valokuvailu. Löysin kyseisen läppärin ihan sattumalta paikallisesta kirpparista, tuo on oikeasti kasvo-/taskupeili, mutta se käy erittäin hyvin Annielle. Viimeisimmässä kuvassa hieman ilmenee meikki jonka tein hänelle Turun vierailullani. Tää harrastus on ollut kyllä hieman hiljaisuudessaan pitkään. On päiviä jolloin olen tuijottanut Annieta ja miettinyt, että voisin tehdä sille uusia vaatteita ja sitten kun hankin tuon nuken niin siinä mukana tuli toinen irtopää. Niin olen pohdiskellut, että voisin tehdä sillekkin jonkin meikin niin voisi välillä vaihdella päätä, taikka jos joskus tässä sortuisi hommaamaan Annielle miespuoleisen kaverin tähän talouteen. Mutta onneks tosiaan tää harrastuksena on sellanen, että sitten kun on aikaa niin värkkäilee ja kuvaa. Mulle erittäin sopiva harrastus just siks.




3. maaliskuuta 2015

Seinäjoki viikonloppu läheisten seurassa

Viikonloppuna oli serkun ristiäiset, poika sai mitä suloisimman nimen. Vietimme siis kyseisen viikonlopun Minnan ja Miikan luona seinäjoella. Perjantai ilta meni hengaillessa ja pelaillessa tietokonepelejä, lauantaina olikin sitten sen meidän Wiljami serkun ristiäiset. Siellä tulikin nähtyä muitakin serkuksia pitkästä aikaa, viihdyttiin ihana tovi mummolassa sukulaisten seurassa jossa kyseisiä ristiäisiä vietettiin. Lauantai ilta jatkui löhöilyn ja hyvän ruuan parissa, eli käytiin hakemassa seinäjoen turkinpippurista ruuat. Sunnuntaina tehtiin pieni kirppari ja kaupunki kierros, löytöjä mä en tällä kertaa tehnyt joka oli ehkä ihan hyvä. Nimittäin myin kirpparilla aika reilun määrä tavaraa pois, vaikka tietysti voisi ostaa uutta tilalle, mutta hetken vois olla keräilemättä hetken mielijohteesta olevaa tavaraa ja vaatetta kaappien nurkkiin. Mutta Matti löysi meille taas lisää kivoja lautapelejä, niitähän ei oikeesti oo koskaan liikaa. Sunnuntai ilta pelailtiinkin niitä ja me palattiin yötä kohti takaisin Kokkolaan. Loma onneks päätty näinkin kivoissa merkeissä.





Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...