photoshooting alone on balcony

Finally I got up from the couch, I had migraine again. So I was whole day at home. At evening I went out, I went to Posti and I photoshooted alone on balcony. And again I am at couch. I am happy about those photos, 'cos it's been while when I have been photoshooting. It's easier now 'cos days are longer and brighter.

Sain itseni jopa ylös sohvalta tänään, mulla oli migreenikohtaus taas vaihteeks, joten siksi vietin päiväni kotosalla. Nyt iltasella pakottauduin ulos kuvaamaan ja käymään postissa, nyt sitä ollaan jälleen sohvalla. Olen iloinen että kerkesin käydä ottamassa ulkosalla asukuvia pitkästä aikaa.

Ihanaa kun päivät pitenee ja on valoisampaa, se on piristänyt mua hirveesti vaikka muuten on hieman ollut väsynyt.

Huokaus ja helpotus

Kärsin varmaan tässä kauheesta stressistä, kun ei oikein mikään innostanut ja välttelin kaikkea mitä piti tehdä. Mutta sitten asioita oli pakko tehdä asioita ja pian kun kaikki oli tehtynä, niin sain innostukseni ompelemiseenkin.

Viime viikolla minulla oli siis viimeiset kokeet tälle keväälle, tietysti 2 koetta on vielä arvioimatta, toivon vain että ne menisivät jotenkin läpi. En ole niin  vaativa itseäni kohtaan koulun suhteen, voisin kyllä olla. Mutta tosiaan ensiviikolla minulla alkaa työssäoppiminen ja mulla ei ollu työssäoppimispaikkaa vielä viime keskiviikkona. Joten siinä on ollut ehkä suurin stressaava tekijä. Meidän alalla täällä kokkolassa on hyvin vaikea saada työssäoppimispaikkaa, ainakin tällä hetkellä ja opettajamme antoi laput jo syksyllä, että hakisimme ajoissa paikat. Haeskelimme kyllä, mutta vastaus monessa paikassa oli etttä "valitettavasti emme ota keväällä ketään" tai "olemme ottaneet jo jonkun silloin työssäoppimaan meille." 

Eli työssäoppimiseni olisi pitänyt sisältää tositteiden järjestelyä ja kirjanpitoa, se olisi ollut myös näytön aihe. Viimeiselle viikolle ryhmänohjaajamme sanoi että hankkikaa ihan tavallinen toimisto paikka jos ei kerran sellaista paikkaa saa missä voisi suorittaa näytön.

Työskentelen nyt sitten loppu kevään koulutusyhtymän toimistossa ja suoritan näytön vasta ensivuonna.

Isäni sai minut tässä eräänä päivänä jälleen huomaamaan kuinka aika menee nopeasti. Nimittäin huhtikuun ekalla viikolla on mun 21v synttärit. Ja valmistun TAAS vuoden päästä. Sen jälkeen pikku hiljaa siirryn kyllä työelämään ja pidän paussia opiskelusta. Opiskelen sitten lisää joskus jos innostun, nimittäin kun valmistun merkonomiksi taloushallinnon puolelta niin on ollut ainakin kova puhe että palkanlaskijoista ja kirjanpitäjistä olisi pulaa. (+niillä on hyvä palkka XD) Eli hyvällä tuurilla pääsen tekemään sitä mihin valmistun, mieluite työskentelisin palkanlaskijana. Se on vaikuttanut muutenkin paljon kivemmalta aineelta koulussa tai sitten ulkomaankauppoihin liittyvät asiat on kivoja. Tosin kyllä voisin ihan mielelläni työskennellä tuolla toisellakin alalla mille olen jo valmistunut, mutta sen työtilanne suomessa on aika heikko. (Siinä onkin se pää syy miksi lähdin opiskelemaan merkonomiksi.)

Tietysti  palailen myös nyt keväällä toukokuun puolessa välissä, siihen ihanaan kassatyöhön jotta selviän kesästä. (Kesäkin on kohta ehdessä <3)

Odotan kyllä sitä innolla, koska minulla on ikävä työkavereitani.

Olisin varmaan hiihtolomalla jo palannut mutta olin silloin sairaana. Kyllä tässä joten kuten noilla tuilla selviää ja oon saanu myytyä hirveesti kaikkee vanhaa tavaraa pois niin siitäkin on saanut sitten vähän ylimääräistä. Kyllä se oli hämmentävää tasaisen palkan juoksun jälkeen ruveta eleleen pelkillä tuilla. Noo, oppiipa taas selvimään vähän vähemmällä.

-

Eilis ilta meni hieman synkemmällä meikillä, innostuin pitkästä aikaa panostamaan meikkiini. Olen ollut pitkään hyvin laiska silmämeikkini kanssa, rajailen ja laitan ripsaria ja sillä selvä.  Kulmien kanssa myös taiteilen ja opettelen niiden tekemistä joka kerta kun meikkailen. Tällä hetkellä on ongelmana ja hukassa se minkä tyyliset kulmat haluaisin. Eiköhän se tyyli joskus löydy.

Harmikseni asukuvat jäivät hieman vähälle, kun olimme sopineet tapaamisen kavereiden kanssa ja aloitin tietysti laittautumisen viime hetkillä.

Laittautuminen jäi kyllä viime hetkille siksi, kun elelin koko päivän sunnuntaissa ja siivoilin välttääkseni kokeeseen lukemisen. Se mitä myös tälläkin hetkellä teen, kirjoittelemalla tänne ja opettelemalla gimp:n käyttöä.

 

Lävistyksiä ja tatuointeja, mennyttä ja haaveilua

5 vuotiaana sain ensimmäiset korvikseni/lobet. Siskoni oli silloin 7 vuotias ja menin ottamaan hänen kanssaan ensimmäiset korvikset.

Yläasteella joskus 7-8 luokalla (2007-2008) hankin korviini pikkuhiljaa lisää reikiä.

Vasemmassa korvassani silloin oli alhaalla 4 ja kaksi rustossa, kun taas oikeassa korvassa oli 1 rustossa ja 4 alhaalla. Ensimmäisen venytys urakan aloitin oikeaan korvaani jonka pidin pitkään 8mm.

 Amikseen siirryttyäni korviini alkoi ilmestyä lisää kaikkea erikoista.  Ensimmäisenä pistin INDUSTRIALIN vasempaan korvaani eräässä Kokkolalaisessa liikkeessä. Pikku hiljaa ystävystyin liikkeen lävistäjän kanssa ja hän halusi tehdä minulle kokeiluna INNER CONCH:n. Pian sen jälkeen halusin samaiseen oikeean korvaani TRACUKSEN. (2009) Joulua kohden mennessä olin 16 ja tein kotona itse itselleni huulilävistyksen/LABRET:n. Amiksen aikoina venytin myös toisen korvani 8mm.

Industrial kasvoi surukseni ulos muutamaan otteeseen, nimittäin tämä lävistäjä ystäväni koitti auttaa lävistämällä alemman reijän uudelleen josko se olisi sitten pysynyt paremmin mutta joiduin ottamaan sen pois ajan myötä. (2011) Venytykset olin venyttänyt ehkä johonkin 12mm, korvanlehdet alkoivat käydä ahtaiksi ja otin yhdet korvikset välistä pois. Syksyn aikana sittne otinkin itselleni KIELIKORUN pitkän haaveilun jälkeen ja kerran jänistämisen jälkeen.

(2013) Keväällä hankin NAPAKORUN jolle jouduin sanomaan hyvästit jo kesän aikana. Otin napakorun osittain hetken mielijohteesta, sitä en ollut suunnitellut kuin kyseisen kevään. Se oli palkintona minulle kun sain pudotettua painoa tavoitteeni verran. ( ...tosin se on tullut jo takaisin XD )

(2013) Kesällä hankin itselleni ensimmäisen tatuointini, jota olin suunnitellut jo ammattikoulun ensimmäiseltä luokalta saakka. Useaan otteeseen se kyllä muuttui ajatuksissani, mutta olen erittäin tyytyväinen siihen mihin loppu tulokseen päädyin.

Tällä hetkellä lävistys tilanteeni on tällainen, venytin korvani viime vuoden aikana 20mm ja luovuin samalla lopuista korviksista mitkä hengailivat korvanlehdellä. Industrialin raato hengailee yhä vasemmassa korvassani, hieman heikosti näkyy mutta tahdoin pitää sen siellä.

Haaveilen tällä hetkellä hankkivani Industrialin takaisin tosin tälläkertaa oikeaan korvaan, josta olen hävittänyt sen ainokaisen rustokorun joskus aikoja sitten. Vasempaan korvaan olen suunnitellut myös ottavani Inner Conch:n ja Tracuksen. Kasvoihini olen alkanut haaveilemaan nenäkorusta, ehkä nämä kaikki haaveet tapahtuvat tässä tulevaisuudessa. Haaveilen tällä hetkellä myös useammasta tauoinnista.

Lävistykset ja tatuoinnit ovat koukuttavaa touhua. 

Olen onnellinen kehostani, kun minulla ei ole pahemmin lävistykset ja tatuointini tulehtunut paranemis aikanaan. Olen ollut ehkäpä vielä hieman huolimaton hoitamaan niitä silloin kun niiden on pitänyt parantua, mutta hyvin ne on aina parantunut. Suosittelen kyllä hoitamaan lävistäjän taikka tatuoijan antaman ohjeiden mukaisesti. 

Sitten vielä hieman vaikeista ja kivuliaista kokemuksita.

Kielikoruni on ollut ehkä vaikein kaikista, koska se osui luultavasti yhteen verisuoneen kielen alla silloin kun sitä lävistettiin. Niin se sitten parani hieman hitaasti, vaikka normaalisti suussa olevat lävistykset paranevat hyvin nopeasti.

Venyttäminen on aina yhtä outoa ja pelottavaa, sitä kipua on myös hyvin vaikea kuvailla miltä se tuntuu ja sehän riippuu ihan korvastakin. Pelkään siksi venyttää, koska olen saanut toisen korvani hieman repeämään ja toivon tietysti että tämä toinen ei kokisi koskaan sitä kohtaloa. 

Lukijat mitäs teiltä löytyy ja mikä on ollut teidän mielestä kivuliain?

BJD - Annie balljointed doll

 Nimesin nukkepienoisen Annieksi, se on malliltaan Delf NINA. Hankin nukkeni ilman meikkejä, koska se on huomattavasti halvempaa ja jossain vaiheessa jokatapauksessa se meikkaamisen opetteltava. Vaatteet teen suurimmalta osalta itse, samalla pystyn tosiaan kokeilemaan pienemmälle mittakaavalle jotain mitä esimerkiksi haluaisin toteuttaa itselleni.

Tämä tyttönen on 57cm pitkä, en hankkinut pienimmästä päästä olevia nukkeja. Olen haaveillut tällaisesta varmaan jo 6-7 vuotta. Hartsilapsi, ball jointed doll ja bjd nimityksillä nämä kulkevat, myös varmaan monella muulla nimellä. Hartsilapsi tulee ihan siitä, kun nämä nuket ovat valmistettu hartsista. Englannin kielininen nimitys myös kertoo aika selkeästi mistä on kyse.

Tämä on ehkä enemmän myöskin nuorten ja aikuisten harrastus, koska tämä on rahaa vievä. Myöskin modaaminen on yksi tämän harrastuksen puolia, kuvaaminen kuuluu myös suureen osaan.

Hankin nukkeni tällaiselta sivulta; eluts.com

Vaikeinta näin ensimmäisen nuken hankinnassa oli tietysti se oikean mallin löytäminen ja sitten peruukin/hiusten päättäminen. Itsekkin tilailin kolme peruukkia jotta kokeilemalla sitten selvitin mikä sopii tälle persoonalle.

Rikollisen kivaa

Vietimme tuossa viikonloppuna teemabileitä. Meitä oli kyllä joka lähtöön, kellopeliappelsiinistä, batmanistä, pokemonista, merirosvoa, mafiaa, perus taskuvarasta ja herrasmies huijareita. Oli erittäin ihanaa kun ihmiset olivat pistäneet luovuutensa peliin, myöskin oli ihanaa että pääsimme yhteistymmärrykseen yllättävän pian teeman suhteen. Kaveriporukka johon kuulun on kumminkin ihanan iso ja moniluonteinen joten nyt löytyi kaikille kelpaavaa teemaa. Bileet meni aikalailla saunoessa, musiikkia fiilistellessä ja juomapelejä pelaten. Juhliminen minun, puolisoni ja muutaman kaverin osalta oli vain vierailu illan aikana paikanpäällä, kun muut jäivät yöksi kaverillemme.